*huokaus*

Syysterveiset Walesista.

Ai, että. Kipeenä ollaan jo neljättä viikkoo, Veera ollu viä vähä pidempää. Inhottavaa pikku flunssaa ja yskää. Muutaman päivän oon ollu väsynyt, ihan koko ajan vaan väsyttää. Hirveesti edelleen töitä. Ihan kauheeta mitä nää meiltä odottaa, ihan kivaa tosin, mut sais olla vähemmän tätä paperi hommaa! Meitä alotti 57 ja nyt on 53, ja nyt mun mielestä jää taas ainaki yks pois ellei kaksi. 800 sanasia esseitä, 250 sanasia omia mielipide kertomuksia asioista joista kuullaan 2 rivin verran kerrottavaa, laulukoe tulossa, opetella runoja kaiken seassa ja vielä vapaa-ajalla paneutua hahmoon jota luodaan jouluun mennessä tarkoittaen hahmona elämistä aina kun pystyy!! Ainiin ja nyt viä pitää lukee pari näytelmää tässä ja tehä 6 muun ihmisen kanssa viiden minuutin tanssi ens maanantaiksi.. Joo suurin osa on ens viikoks oltava. Tää on ihan hullua. Ei oo mitään elämää muutaku tunnit ja läksyt. En mä silti luovuta! Tää tuntuu ihan mun jutulta, ei oo missään vaiheessa käyny mielessäkään lopettaminen.

Suomee tulee arvostettua niin paljon. Kehutaan Veeran kaa joka päivä Suomi maasta taivaasee. Kyllä sielä on vaan niin parempi. Kuvitelkaa, syödään edelleen joka aamu kananmunaa erimuodoissa, paahtoleipää, pekonia tai makkaraa, papuja tai pastaa ja välillä perunaa! Aamupalaks! hoh,hoh.. Alkaa tulee korvista ulos. Sit täälä on noi humisevat paperi-ikkunat ja Veeralla ei toiminu pariin päivään patteri niin tää nukkuu fleece vaatteet päällä huoneessaan joka on ku jääkaappi. Naamanpesu on outoo, ensi polttaa naaman ja sitte se onki jäässä. Onneks suihkut toimii. Äsken pestiin pyykkiä niin se kone olikin jotenki rikki, se ei lingonnu niitä! oli kiva kädet jäässä puristaa vedet ja heittää kuivurii, joka tuskin saa niitä ekalla kerralla kuivaks..
Äh.. Välillä on niin ikävä Suomee ja ootan niin kovasti joululomaa!

Viime viikko oli lukuviikko, tein paljon hommii mut oli kiva myös olla ja viettää aikaa Veeran ja Franssin kaa. Halloweenia vietettiin Veeran kanssa perjantaina, oltiin nukkeja.
Eilen käytiin toisessa kaupungissa teatterissa. Sekin tuntu ihanalta et pääs pois Carmarthenista! Outoo ajatella että on ollu samassa paikassa jo yli kuukauden? Mitä ihmettä.. Ikinä oo ollu näin pitkää aikaa näkemättä kavereita ja perhettä. Ja ajan vietän suurimmaks osaks täälä huoneessa.. Tosi kivaa.. Sit tää on niin tyhmää ku oon niin sosiaalinen ja ihmisläheinen tai sillee tykkään olla ihmisten kaa ja hölöttää, niin täälä en vaan voi.. Välillä tulee tunnillakin sellanen olo et nyt tulee puheripuli mut ei vaan pysty ku se kieli on niin iso muuri. Kyl mä puhun mut en todellakaan yhtä paljoo ku Suomes. On niin turhauttavaa välillä kun haluais tutustuu tai ees kertoo jotain mut ei pysty, mulle on niin tärkeetä et kuulostan täydelliseltä jos puhun, sitte oon mieluummin hiljaa ku kuulostan hölmöltä ulkomaalaiselta..

Haluun käymään kotiin. Tuntuu et vasta sit voi relata täälä kun pääsee käymään kotona. Eilen oli ihana joulunensyksysavu tuoksu, tuli niin kotonen fiilis. Paljon terkkuja kotiin! Ois kiva jos kirjottelisitte mulle enemmän kuulumisia.. Mitä siä tapahtuu ym..

Joulukuuta odotellessa, enää puoltoista kuukautta!