Kokeet lähenee

Uskomatonta! Oon jaksanu kirjottaa joka kuukausi jotakin. :)
Tänään ollu aamupäivä vapaata niin ei oikeen osaa tehä mitään ennen tunnin alkua kun vaan oottaa kello kahta. Ahdistavaa.

Musikaali laulelot menee hyvin, on aivan mahti biisejä mulla, niin ihanaa kun saa laulaa mistä tykkää, eikä valita mitään musikaali lauluja, jotka on ihan hirveitä ja liian teatraalisia ja ja ja.. "menen kauppaan laa la laa" - tiäks?
Mun lauluja on nyt "your song" - Ewan Mgregor versio, "Fever" - Peggy Lee, "Feeling Good" - Muse ( joka on alun perin musikaali laulu! ) ja sit viä "itku" - Värttinä, sen laulan ilman säestystä kun piti olla yks sellanen ja se halus et vedetään Veeran kanssa jotain Suomalaista kansanmusiikkia. Veera taitaa laulaa Finlandia Hymnin.

Impro ryhmät työn alla, nyt aletaan käsikirjottaan meidän kohtausta. Raskaana olevat "Lucy" ja "Mary" lähtee kävelylle ja jää odottaan  "Miriamia"(mun hahmoa) ja alkaa kekusteleen niitä näitä. Selviää, sitä ääneen sanomatta, että Maryn mies on lyönyt tätä ja juuri kun Mary on kertomassa tätä Luylle ärsyttävä Miriam pamahtaa paikalle kakkulaatikon kanssa, luullen tyttöjen menevän kaikki picnikille. Sitten Miriam vielä kertoo olevansa raskaana kun jokun poika hymyili sille ja Miriam tekee tätä niin usein että näillä kahdelle menee vaan jo hermot. Mary taitaa sitten räjähtää täysin Miriamille. Saa nähdä mitä tapahtuu. Theatre Design porukka on väsäämässä kaikille ykkösluokkalaisille nyt samaa kohtauspaikkaa, huhutaan et se on juna-asema tai junarata tai jotain tällästä, mutta opet kieltää. :D Eli ei tiedä muutakun et se on outdoors.

Movementista tehdään pareittain nyt joku "tanssi". Kaikki tarkkaili taas ihmisii kaupungilla ja toi kävelytyylejä ja muita tapoja tunnille. Sit niistä luotiin hahmot ja sit meiän piti kätellä paria eri tavoilla. Oon yhen Lloydin pari niin hiotaan se meiän oma v-loppuna.. Aika... ei mun makuun tollanen ihme "tanssi". Kaikkien hahmot on ihan epäihmisiä kun outoja tapoja liiotellaan ja sit viä "kätellään" vaan niin ei se ees näytä tanssilta. Joku taiteellinen teos varmaan, joka on ruma. :D No ei vai, ihan mielenkiintosta..

Ei kai muuta ihmeellistä. Opetellaan runoo voicesta ja pitää kirjottaa essee siitä, molemmat valmiita ens viikoks. Näytelmiä luetaan hirrrveesti ja ja ja opetellaan lauluja, ensinnäkin noi neljä omaa ja sit kaks yhteislaulua. Ja Actingissä on meneillään se annettu scene jota pitäs kans alkaa jo muistaan pikku hiljaa.

Kotio tulossa 30.3 jos hyvin menee. Ollu vähän ongelmia koulun kaa siltä saralta, meillä on assessment viikko voicesta sillon just, mut yritetään sanoo et jos päästäis yks päivä aiemmin. Sit takas pitää olla 23.4 kun sillon alkaa movement assessment viikko ja sit ne jatkuu siitä viikoittain aina yhen aineen koeviikko kerrallaan ja sit tullaankin jo taas kotio.

Enää ei stressaa niin paljoo täälä. Aluks oli niin vaikee tottuu kaikkeen ja oli ikävä kotiin. Nyt ei oo enää niin ylitsepääsemätön ikävä että laskis päiviä, koska pääsee kotiin. Veeran kaa ei oikeen enää välitetä niin tän koulun säännöistä, ku nää selvästi vaan aivopesee meitä johki musikkali teatteriin walesii ja ei saa olla muuta elämää.. Me vaan käydään koekuvauksissa ku kiinnostaa ja ei vaan puhuta kellekkää ja luokkalaiset googlettaa meitä 24/7. Meitä ei ees kiinnosta onko frendei täälä ku haukutaa vaan keskenää tätä maata ku mikää ei välillä toimi! Ja brittejä ylipäänsä haukutaa ku on niin laiskoja ja ruokaa ei osaa tehä. Ja nää käy sit facenki statukset kääntään translatessa. :D Lentoliputki tilattii perjantaille eli pitää lähtee to iltana vaikka tutor sano et kukaan ei lähe ennen kello 5:ttä perjantain. Uuups :D

Koekuvauksissa kävin siis Swanseyssä nyt kun oli lukuviikko eliii ennen ystävänpäivää viikonloppuna ja lupas antaa jotain hommaa. :) Eli jee. Sit mentii Lontoosee, piti mennä Les Miserables open casting calliin mut siä oli niin järkyt jonot, että ne pätkäs loppujonon pois jossa me tietty seisottiin..

Mut semmosta! Pitää lähtee tunnille analysoimaan näytelmiä... -.-

Moi,Moi!

Katja

Ihanaa Ystävänpäivää

Hei, ajattelin käyttää tämän ajan puhuakseni ystävistä. Sekin liittyy kovasti tähän kotoa pois olemiseen. Oppii arvostamaan Suomessa oleviä rakkaita ihmisiä aivan erilailla.
Kun olin jouluna kotona, huomasin, että tarkkailin teitä tosi paljon. Jotkut varmaan aattelee nyt et oon kyylä, hah, no en. Kattelin vaan teidän tapaa puhua, liikkua, halata, kun nauratte. Varsinkin kun oli mun viimenen ilta, tarkkailin hartaasti miten olette toistenne seurassa, sitä tuli tippa silmään kun aatteli, että täälä te ootte vielä ihan samanlailla toistenne kanssa, olin täälä tai en.
Sitä miettii kaikenlaista täälä nytkin näin kun on yksin omassa huoneessa ystävänpäivänä. Ei mulla pahamieli ole, enemmänkin sellanen onnellinen kaipuu.
Joskus tekee hyvää ottaa askel taaksepäin ja kattoo tarkkaan mitä ympärillä on ja olla onnellinen siitä. Sen tein joululomalla ihan vahingossa ja oli hyvä taas jättää  teidät sinne aatellen, että kyllä te pärjäätte.
Hirveintä on se kun laskee ikävän sisään ennen nukkumaan menoo, siinä on niin tyhjä olo ja sydämeen kirjaimellisesti sattuu. Onneks oon vahva ja niitä tulee yllättävän harvoin.
Perhettä ja ystäviä rakastan enemmän kun mitään. <3 Olette ylitärkeitä. Kiitos myös kaikille, jotka on matkanvarrella ollut tärkeitä, muistelen teitäkin lämmöllä.

Hassun hauskaa, ihanaista, mukavaa, täydellistä ja kivaa ystävänpäivää kaikille, varsinkin perheelle ja ystäville jotka on erittäin lähellä mun sydäntä! Tai itseasiassa ihan sielä sydämessä!

Love you a lot
Katja